sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Ihan pihalla!

Poissaolosta täältä tuli pidempi kuin ajattelinkaan, ollaan oltu pihalla. Olen viime viikot haravoinut ja nyhtänyt käsin puuntaimia pihasta kädet rakoilla ja kyllähän se siistiminen tekee vain ihmeitä aikaan, sieltä se pikkuhiljaa alkaa piha muotoutua. :)

Miehen lopputyö on perjantaina palautettu ja nyt vain jännätään. Ja mikä parasta, täällä päästään niin remontin kimppuun, tätä on odotettu! Tosin ensiksi rakennetaan kanoillemme kanala koulun vanhaan jumppakatokseen, joka muuten on parhaillaan työn alla ja sitten puodin rakennukseen piharakennukseen ja pikkuhiljaa taloa kohti. Missään tapauksessa emme ole tekemässä kerralla kaikkea, vaan pikkuhiljaa taloa kuunnellen ja tutustuen siihen.

Alla kuvia jumppakatoksen muodonmuutoksesta kanalaksi, näistä kuvista lähdettiin. Tai no tämän katosken ympäriltä purettiin ensin valtavan kokoinen koiratarha pois. Eilen saatiin takaseinä umpeen ja tarkoitus on rempata kanoille talviasuttava puoli toisesta puolesta ja toinen jää katetuksi ulkoilutarhaksi ja lisäksi tulee toki vielä kunnon kokoinen tarha ulos, jossa tilaa kuopsuttaa.





Takapihan suunnitelmat alkavat hahmottua, en sitten tullut tilanneeksi naapuria kyntämään.  Saatuani puuntaimet pois, päräytettiin vanha ruohonleikkuri käyntiin ja ajettiin usemman vuoden viilliintynyt piha ja kuivanut heikikko lyhyeksi. Olipa helppo haravoida silppu pois ja ihan kelpo nurkikon alku sieltä puskee. Ensi viikolla on traktori tulossa kyllä pihan perälle, täytyy vähän keinujen alla ollutta hiekka-aluetta saada pois ja tasata alapihaa ja leivttää sinne pari kuormaa multaa hedelmätarhan pohjaksi. Tiilikasat odottelevat siirtäjäänsä ja kasvimaan alue muokkaajaa. Jospa ensi viikolla sen kimppuun.
Tässä kuvapari samasta kohdasta, toinen kuva otettu maaliskuun alussa ja toinen viime viikolta, sitä täytyy osata näin suuressa projektissa olla iloinen kaikesta pienestäkin edistyksestä. No lumi on ainakin hävinnyt ja vähän jotain muutakin, hih. ;) Yläkuvan haravointi on tosin vielä kesken, mutta suunta alkaa olla oikea, pihan elvytysprojekti on alkanut.



Poikkesimme maanantaina Nokialla hakemassa kaksi vanhaa pönttöuunia, jotka muurataan meille lämmöntuojiksi. Täältähän kaikki uunit on luultavasti joskus 70-luvun loppupuolella purettu pois ja meillä alkaa niiden palautus paikoilleen. Uuneja tosin tarvitaan vähän enemmän kuin kaksi, mutta nämä jo kotiutuivat ja voi miten kauniit ruusuiset luukut niissä olikaan. Uunien kuoret ja tarvikkeet ovat varastossa ullakolla, täältä oli pakko napata kuva takapihasta, johon vähän olen tolpilla hahmotellut kasvimaan pohjaa, täytynee varmaan suurentaa hieman. :)




Heräsin tänä aamuna pienten käsien kiertyvän kaulani ympärille ja kuiskaavan minulle -onnea äiti. Nyt toivotankin teille mitä ihaninta äitienpäivää! 

Riikka

6 kommenttia:

Irmastiina Ruusukummusta kirjoitti...

Hyvää Äitienpäivää!

Pilvi kirjoitti...

On teillä kans lääniä hoidettavana :)

Hienot pönttöuunit olette löytäneet, tuollaiset kelpaisivat meillekin. Erityisen kauniit luukunovet - vau, sanon minä.

Ihanaa äitienpäivää!

milla kirjoitti...

kyllä sulla riittää hommia siellä-suuri pihaon ihana ja puutarhaVisiot on parasta terapiaa...mutta kovaa hommaa se on...joskus vertaa jonkun pikku rivarin pihaan...senhän mylläis päivässä!!! suuressa pihassa huhkimiset ei meinaa aina näkyä...mutta onneks kohta rehottaa---kun nyt vettäkin saatiin...ja kanaoille tulee hieno mesta!!!

milla kirjoitti...

kyllä sulla riittää hommia siellä-suuri pihaon ihana ja puutarhaVisiot on parasta terapiaa...mutta kovaa hommaa se on...joskus vertaa jonkun pikku rivarin pihaan...senhän mylläis päivässä!!! suuressa pihassa huhkimiset ei meinaa aina näkyä...mutta onneks kohta rehottaa---kun nyt vettäkin saatiin...ja kanaoille tulee hieno mesta!!!

Anonyymi kirjoitti...

Oho,ihana talo!!onnea uuteen kotiin!-sanna-

Sateenkaarentaa Riikka kirjoitti...

Kiitos teille :)
Kyllä täällä lääniä riittää ihan tarpeeksi. Vaikka suhteellisen iso piha oli edellisessäkin talossa, on sitä täällä vielä himppasen enemmän ja täällä lähdetään ihan "puhtaalta pöydältä" kun entiseen jäi ihana puutarha, joka jäi eniten sydämen sopukoihin. <3

Milla: tuo visiointi ja kaiken näkeminen valmiina auttaa kyllä jaksamaan, harmi vain kun kaikki eivät aina näe samaa kuin minä ;)

Aurinkoa, aurikoa teille!

Riikka