perjantai 20. kesäkuuta 2014

Kanaset ja kuulumisia.

Sateinen viikko on jarruttanut ulkohommia, sisähommia on tehty hissuksiin.
Olen irroittanut vanhaa laastia ruokailuhuoneen tiiliseinästä, muuria on peittänyt monenlaiset kerrokset tapettia ja pohjalta löytyi vanhaa samomalehteä vuodelta 1957, lehti on tullut koulun vanhalle opettajalle Veli Laukkalalle. Väkisinkin mieli ja ajatukset kääntyy tuohon aikaan, millaista oli tuolloin, onko kesäpuhteena uudistettu vähän kotia. Millaista elämä on ollut ja ennenkaikkea millainen on tämä huone ollut tuolloin.



Olen tallettanut hirsiseinän puolelta pinkopahvia ja tapettikerrokset talteen, joista näkyy koko huoneen elämänkaari. Ihania, upeita, minun silmääni rohkeitakin tapetteja, kuoseja ja värejä, mutta yhtä kaikki, varmasti kaikki upeita ajallaan. :)
Talon kunnostus on kuin löytöretki menneeseen, ei koskaan tiedä mitä tuleman pitää. On yritettävä ymmärtää miksi joku asia on tehty näin, etsiä ja miettiä välillä syitä ja seurauksia. Mutta ihan hurjan kutkuttavan jännittävää samalla. Ja tällä matkalla kaikki palaset loksahtevat paikoilleen ja talon värit alkavat pikkuhiljaa löytyä. Värikarttoja tai muita en ole ehtinyt vielä selaamaan, sisustaminen on vielä unelma. :) Mutta kaikki alkuperäiset värit, peiliovien valkoisen maalin alta pilkottaa kaunis kulunut harmaa, samaa sävyä löytyy myös ikkunanpuitteista. Harmaan-vihertävä helmiponttipaneeli katossa on sävynä jotenkin kaunis ja sopisi varmasti erittäin hyvin puolipanelin sävyksi luokkiin ja aulaan... Hillityt, harmoniset ja ennenkaikkea maanläheiset värit haluan pitää mukana ja osana kokonaisuutta, jotka tekevät oikeutta sille millainen sävymaailma on muinoin ollut.

Ruokailuhuoneen vanhat sähköt on poistettu ja vesi sekä viemäri katonrajasta. Samoin on myös yläkerran lämmitysputket poistettu ja yläkerta on nyt sitten kokonaan kylmää tilaa. Nämä putkethan oli vedetty kivasti madalluksen sisässä. Yläkerran osalta remonttia tehdään sitten joskus myöhemmin ja vettä emme tuohon vanhan keittiön osaan enää tarvitse. Yläkerran vessan vedet ja viemäri meneekin eri kohdasta ylös.

Tällähetkellä hommia on joka saralla ja olisi osattava pysyä vain yhdessä hommassa kerrallaan. Kanalan seinälle laiteltiin vanhat työkalut koristeeksi peittämään keskeneräistä seinää. :)
Tässä teille muutama kuva potpottajista, ekaa kertaa uudessa kodissa "ulkoilemassa". Alimmassa kuvassa kevään tirppanen, meillä muuten haudotaan taas. Sama isomman lapsosen kananen aloitti viikko sitten jälleen hautomapuuhat, jos hyvin käy meillä on uusia tirppasia parin viikon päästä. :)








Nyt täälläkin rauhoitutaan hetkeksi juhannuksen viettoon ja sunnuntaina juhlistetaan meidän insinööriä.
Oikein ihanaa ja rauhallista Juhannuksen aikaa teille kaikille!

Riikka

3 kommenttia:

Liisa P kirjoitti...

Ihania kanoja :( Hyvää Juhannusta ja onnea uudelle insinöörille.

Marita L kirjoitti...

Voi miten upea tiiliseinä sieltä kuoriutui!!
Me kanssa jännityksellä purettiin mökillä välikattoa. mietittiin että sieltä voi löytyä vaikka mitä, mutta vain sanomalehtiä vuodelta 1946-1948 sieltä löytyi...niitä juhannuksena vieraamma innstuivat lukemaan.
Työniloa remonttiinne!!

http://villejalupiineja.blogspot.fi/

Anonyymi kirjoitti...

Kaunista seinää!
Olettehan ottaneet asbestin mahdollisuuden huomioon purkaessanne vanhaa rakennusta. Itse purin 50- luvulla rakennetun talon kaakeleita, vinyylitapetteja, muovilattiamattoja yms.,pölyä riitti, ja niissä oli asbestia. Vasta myöhemmin sain tietää asiasta, että asbestia oli. Asbestia käytetty 1920-1990 lukujen välillä rakentamisessa paljon.Nyt 15 vuoden jälkeen kärsin purkamisen seurauksesta, jatkuva keuhkojen limaisuus. Kamalaa tuo asbesti, ei saa keuhkoista pois millään.
Kaunista teillä siellä kaikinpuolin. Iloa ja voimia aherrukseenne!
-kirsi-