keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Voi Potaakkeri!

Ja yltiöpäiset suunnitelmat, niitä nimittäin riittää! :) Muuraus kaltevaan rinteeseen ilman sen ihmeempiä perustuksia ja anturoita on vähintäänkin hullua, mutta kokeillaan. Meni syteen tai saveen, näillä mennään. Meillä on kallio aika pinnassa ja maa ei ole routivaa, siksi uskallan lähteä näin heppoisin eväin tähän muuraukseen. Ja olen yrittänyt vakuuttaa, että nämähän on vain kasvilavat, mutta sen verran työläät on, että harmittaa jos routa väntää kaiken rikki. Ensi kesänä ollaan viisaampia. :)

Multaa ja kuorikatetta tupsahti eilen valtaisat kuormat, näistä levitetään Potagerin uumeniin ja muualle pihaan. Eilen sain kärrättyä multaa tolkuttomat kuormat keskiympyrän täytteeksi ja askeltiilet ladoin vain kumivasaralla paukutellen mullan päälle. Ympyrästä tuli niin suuri, että ilman astinkiviä ei pääse satoa korjaamaan keskeltä. Papujen tiipii valmistui harmaantuneista seipäistä ja oksanpätkät naulasin kiinni seipäisiin, jotta ruusupavut saavat kieputella itsensä ylös.
Ympyrään on tänään lapsosten kanssa istutettu omakasvatetut ruusupavut ja purjosipulit. Siemeniä tuupattiin multaan, mm. porkkana, kehäkukka, pinaatti, salaatti ja retiisi saavat kasvaa ympyrän suojissa. (tiedän, että papu ja purjo ei ole parhaat kasvikumppanit, mutta ne oli vain pakko saada nyt multiin ja siksi samaan penkkiin nyt sujahtivat)
Helpot nimikyltit tein täältä ostamiin sytytystikkuihin kirjoittamalla tussilla nimet, ihanat olisi kastaa tikut vaikka liitutaulumaaliin ja kirjoittaa liidulla nimet, tosin ei taitaisi kestää sateessa.







Miehen kanssa päätettiin, että muurataan nyt vielä nuo reunapenkit ja sitten myöhemmin kesästä loput keskipenkit. On oikeasti tosi hidasta hommaa ja puutarhailunhan kuuluisi olla nautinto, ei hampaat irvessä vääntämistä. :)
Joten tässä vähän kuvia vielä keskeneräisestä, mutta jotain kasvaa jo, sehän se on pääasia. Ja kate tulee tuonne sitten polkujen päällysteeksi. Niin ja se pajuaita kiertämään aluetta, eiköhän tästä pikkuhiljaa muiden hommien lomassa. ;)

Piipahdettiin toissapäivänä läheisellä puutarhalla ja ne on muuten vaarallisia paikkoja. :) Sieltähän lähti mukaan kesäkukkia ja potagerin suojiin ihanat rungolliset viher- ja punaherukat. Potagerin kasvit tulee olemaan sekoitus monivuotisia, vihanneksia ja yrttejä suloisessa sekamelskassa.


Virosta keväällä tuomissa Pepi päärynöissä on alkuja, oi onnea. :)
Hei suosittelen teille kaikille muuten tätä ihanaista ohjelmaa on vielä hetken Areenassa katseltavissa. Ihan huikeita puutarhoja ranskalais-englantilaiseen tyyliin.


Puutarhailun päiviä itse kullekkin!

Riikka

7 kommenttia:

Hannele/Täyttä Elämää kirjoitti...

Mukavan näköistä puuhailua! Aurinkoisia päiviä toivotan :)

Punainen Pihlaja kirjoitti...

Tuohan on hieno, vau! Ilmeisesti vanhoja tiiliä? Meilläkin on vanhoja tiiliä pinossa, mutta en ole raaskinut käyttää niitä toistaiseksi missään..ehkäpä sitten kasvihuoneeseen päätyvät, kun sen aika tulee.

Ja meilläkin puutarhahommat välillä hoituvat hampaat irvessä -meiningillä, hyttysiä huitoessa 😃 Lupsakkaa viikonloppua!

Anonyymi kirjoitti...

Ihanalta näyttää tuo keskiympyräkokonaisuus! Ja varmasti aika valtavan kokoinen; tuon teidän kotinne koon rinnalla vaan mittasuhteet täältä katsojalta hämärtyy :). Suloinen sekamelska perennaa, hyötyä ja yrttiä kuulostaa hyvältä. Nuo ihanat tiilet luovat kyllä varmasti tunnelmaa; jo nyt ensimmäisenä kesänänne siellä - sitten kun alkaa myöhemmin kesästä vihertää.

Täälläkin purkutalon tiilikuorma odottaa uusiokäyttöä pihassa. Nämä ihanuudet menossa tällä kertaa maahan ladottavaksi. Cottage garden -tyyli omilla höysteillä viehättää täälläkin ja tekeminen vie mennessään, kun puutarhavisiot on mielessä. Matkalla aina muuttuuvatkin ja elävät omaa elämäänsä omamme mukana. Mielenkiintoista, ja innolla seuraan blogiasi. Hienoja kuvia olet ottanut kaikkiaan.

T. Vakkarikävijä, joka ei tule laittaneeksi aina kommenttia

Sateenkaarentaa Riikka kirjoitti...

Heips, vanhat tiilet tosiaan pääsevät hyötykäyttöön, olen niitä keräillyt pitkin kevättä ja sormet ristissä toivon, että ne kestävät tuulet ja tuiskut. :)

Potager on tosiaan ihan reilun kokoinen, mittaa on sellaiset 7*8m koko alueella, sinne sijoittuu keski-ympyrän reunuksille kahdeksan penkkiä.

Mukavaa viikonloppua!

Riikka

Anonyymi kirjoitti...

mulla oli samanlainen muurattu ympyrä ja hiekkaa alla ja eristyslevyä,mutta niin se vaan pikkuhiljaa mureni neljän vuoden aikana korjauskelvottomaksi.kaikki muurauslaastitkin putos välistä!toivottavasti sinulla käy parempi tuuri.odottaisin varmaan ens vuoteen,ennenkuin tekisin lisää,mutta ymmärrän kyllä kuinka uusi ihana vie mennessään....kaikkea hyvää valtaisaan projektiin.

Sateenkaarentaa Riikka kirjoitti...

Anonyymi; kiitos viestistäsi. Olenkin lukenut, että näiden vanhojen tiilien kanssa tuota rapautumista saataa olla ajanoloon... Ja talvi tietysti tekee varmasti tepposia ja rapauttaa tiilien pintaa. Meidän tiilistä osa on sellaista oikein huokoista tiililtä, olen niiden kanssa vähän varovainen, osa on kovia tulitiiliä ja osa uudempaa, joiden uskon kestävän paremmin. Ehkä joku suojaus tuohon yläpäähän, jotta vesi ei niin imeytyisi suoraan? Kestäähän nämä vanhat navetoissa ja seinissä, mutta taivasalla juttuhan on eri...
Nyt täytyy vain toivoa parasta ja jo mietin sitäkin, jos homma parin vuoden päästä näyttää hurjalle, niin täytyy vetäistä tuohon päälle joku slammaus tms. Aika näyttää, kiitos teille kokemuksista! :)

Riikka

Liisa P kirjoitti...

Voi että on hieno tuo potager. Nuo tiilet on hienon näköisiä, koska ne on vanhoja ja se tekee siitä niin elävän näköisen.