lauantai 31. toukokuuta 2014

Sadepäivinä.

Hommat siirtyi sadepäivien ajaksi sisälle ja potagerin istutuslaatikoiden muuraus jäi hetkeksi tauolle. Meidän koti on rakennettu 1904 jykevistä hirsistä ja missään talossa ei ole ollut hirsiseinää esillä. Yläkertaan vievässä portaikoissa on pieni luukku ja kaappi, jonka sisällä on näkyvillä tummuneet hirret ja alkuperäinen leveä helmiponttipaneeli katossa ja vanhat listat paikoillaan. Olen käynyt täällä portaikossa ihailemassa ja huokailemassa tuota vanhaa pintaa ja sitten se sadepäivänä iski. Nimittäin palava halu ottaa esille vähän hirseinää sisällä.
Meillä on sisätiloissa aika kaurun näköistä lastulevyseinää yms. Onhan tämä talo toiminut kouluna ja tänne tehdyt remontit eivät tosissaan ole olleet mitään kauniita tai vanhaan taloon millään lailla sopivia. Näitä jälkiä siivoamme ja totisesti tulee välillä ajatus, että halpommallakin pääsisi! Mutta kaiken tämän rumuuden, lastulevyjen, madallettujen kattojen ja ilmastointiputkien keskeltä voin jo nähdä sen kauniin sopusuhtaisen vanhan talon ja upeat yksityiskohdat, sekä sen hengen jonka vain vanha talo voi tarjota. Olisi sääli antaa kaiken tämän mennä hukkaan ja niimpä elämänpituinen ja makuinen taistelu onkin alkanut!

Vaikkei meillä tarkoitus ollutkaan ihan vielä koskea sisätiloihin... Niin tulihan sitä hirsiseinää esille ja vähän muutakin. Oviaukkoja ja madelletun katon syy, sinnehän on kätevästi vedetty aikoinaan yläkerran keittiölle viemäri ja vedet katonrajassa! Ja lämmitysputket pattereille, voikos niitä nyt kauniimmin laittaakaan, kun keskelle kattoa. No totellakin, täällä on menty sieltä missä aitaa ei ole ollenkaan ja mikäs siinä laittaessa, jos ei kukaan sano asentajille, että entä jos laitetaankin putket vaikka seinän viertä vähän kauniimmin, mutta ei...






Sen voin luvata, että ne kyllä tuolta katonrajasta lähtevät ja huone saa arvoisensa asun. Nyt voi tosin käyttää oikein hyvää mielikuvitusta ja kuvitella kaiken valmiina, hih. ;)
Iloinen asia oli keittiön ovenpielen viereinen vanha oviaukko, jolla saadaan nyt ilman lisätyötä avattua sellainen aukko keittiön ja ruokailutilan välille kuin oli tarkoituskin. Ja ihanaa vanhaa muuria jätetään esille, joka kuoritaan rapistuneen rappauksen alta. Pönttis nurkkaan ja tapettia seinään, siinäpä ne sitten. No avataan toki ensin lattia ja uusitaan eristeet ja kattopanelit joudutaan luultavasti käyttämään alhaalla, paneleiden välistä rapiseva hiekka ei ole ehkä niin kiva juttu ruokailuhuoneessa.
Mutta vaikka madallusta ei ollutkaan kuin noin 20cm verran, tilan tuntu on ihan eri ja ikkunat asettuvat luonnollisesti huoneeseen. Kaunista vanhaa hulppean kokoista kattolistaa on ehjänä yhden sivun verran, jonka mallilla teetetään uutta samanlaista kaveriksi.

Vaikka helmiponttipaneelikatto on kuin fakiirin matto, on sen säilyttäminen ihan ykkösjuttu. Nupinaulojen kanssa oli muuten tuo kuvan työkalu ihan huippu, pieni kätevä vähän vuohen jalan mallinen. Eipä olisi mies pikkupoikana arvannut, että tätä työkalua tarvitaan joskus tällaisessa projektissa. ;)



Ihana kesä ja lämmin on taas tulossa, ulkohommat kutsuu siis ja tämän huoneen osalta nyt tarvitaan ensiksi putkimiestä putkien kanssa painimaan ja sitten mietitään miten edetään. Onneksi on tilaa talossa!

Aurikoa viikonloppuun jokaiselle teille!

Riikka

lauantai 24. toukokuuta 2014

Puutarhailua ja kanasia.

Tauti on selätetty jo aikaa sitten ja onneksi helpolla päästiin, ulkona on möyritty kaikki aika ja mikäs siellä ollessa, helteistä nauttiessa vaikka toki vähempikin riittäisi, että jaksaisi painaa hommia ;)
Tänään sain ensimmäisen muurausurakan valmiiksi, potagerin keskiympyrä on muurattu, jei! Meillä mies on pyörittänyt laastin ja minä muurasin. Eihän se lopputulos ammattilaisen jälkeä ole, mutta mulle passaa, eikös se niin ole, että itse kun tekee, niin saa juuri sellaista kun sattuu tulemaan, hih. ;)



Penkkejä on tulossa ympyrän keskelle vielä useampi, joten nyt vain tsempillä eteenpäin, haasteita asettaa kalteva rinne, jonne yritän suurinpiirtein saada penkit suoraan linjaan, siinäpä onkin vähän miettimistä. Toivon mukaan siemenet ennättää vielä multiin tämän kesän aikana.

Keinujen vierustalle pihan perälle on tuotu multaa ja maata tasattu. Siirettiin etupihan "liikenneympyrästä" omena, kirsikka ja päärynäpuita paremmalle kasvualustalle. Nurmen siemenetkin kylvetty ja nyt vain saisi sataa. Virosta keväällä tuomani Pepi-päärynät istutin talon lähelle, puut jo ennättivät kukkia ja kukkia olikin valtavasti. Onni, että selvisivät hyvin kellarissa.




Nurmikko on leikattu tänään ensimmäistä kertaa ja trimmeri viuhui illan suussa. Piha on todella epätasainen ja sen kesyttäminen ja tasaaminen onkin tehtävänä, jotta nurmikko on helpompi ajaa. Ja voi miten kaipaan rehevyyttä ja vanhoja puita, täällä ei ole enää vanhasta koulun puutarhasta jäljellä mitään, kaikki on jossain vaiheessa myllätty ja puut kaadettu, ne vanhat upeat omenapuutkin! Arvatkaa vain harmittaako...
Kuluneella viikolla ollaan kahviteltu naapureiden kanssa ja voi mitä tarinoita löytyykään koulusta ja sen upeasta puutarhasta. Koulun takana on ollut kahdessa rivissä omenapuita ja paljon marjapensaita sekä etupihan puolella (nykyään kaupingin maalla) ollut upea keittiöpuutarha. Puutarha on tosissaan kukoistanut, voin ihan sieluni silmin nähdä tämän. Nyt on sitten meidän vuoromme luoda uutta, mutta talon tyyliä ja aikakautta mukaillen. Ideoita olisi vaan ihan tolkuttomasti ja hommat meinaa karata aina uusiin, vaikka entiset vielä kesken. Eihän teillä muilla vaan tälläistä? :)

Talon sisäpuolen remontin suhteen joudutaan vähän odottelemaan. Rakennustoimistolla olimme saaneet viimeksi virheellistä tietoa ja joudummekin hakemaan täysin uutta rakennuslupaa, vaikka edellinen olisi vielä voimassa. Ja tähän liittyen uudet piirrokset yms. Johan meinasi pikkuisen kiehua yli, mutta näillä mennään ja odotellaan sitten... Ja toisaalta parempihan se olisi ensin aina asua, ennenkuin remontoi.

Kanat tuli muuten silloin äitienpäivän iltana, kopperosta tuli nyt väliaikaisesti "kesä-asunto" ja tehdään tuosta toisesta puolesta sitten syksymmällä se talviasuttava puoli. Takaseinä ladottiin umpeen ja ikkuna löytyi vintiltä. Kaikki lauta on kierrätyslautaa ja samalla ladonnalla olisi tarkoitus tehdä koko kanala loppuun ja vetäistä punamultaa päälle. Tarhan ovet ovat vanhat saadut kellarin ovet.
Laitan myöhemmin kuvia enemmän kunhan edistyy taas ja asukeista myös, ovat tilasta ihan innoissaan.


Nyt oikein mukavaa helteistä viikonlopun jatkoa! :)

ps. Nettipuodissa on muuten tämän kuun loppuun ALE ja saat tuuletus30 koodilla -30% kaikista normihintaisista varastotuotteista.

Riikka

torstai 15. toukokuuta 2014

Haaveilu tauko!

Tähän väliin tuli ihan pakollinen haaveilu tauko, sänky on ollut tänään paras paikka. Olen koko kevään niiskuttanut siitepölyn vuoksi ja nyt pukkasi vielä päälle jonkinlaisen flunssan, pöh! Luultavasti viima teki tepposet puutarhaillessa. Ei voi mitään, lepoa ja lämmintä päälle ja luettavaksi juuri postilaatikkoon tipahtanut The English Garden. Näillä mennään ja silmiä oikein siristäessä voi jo nähdä tulevan puutarhan hahmottuvan, hih. ;)

Takapihalla on myllätty eilen, tasattu pihan perällä ja ajettu muutama kuorma multaa. Aloitin eilen kaivamaan muoto-puutarhan paikkaa tuohon luokkien ikkunoiden alle ja juurikin tänne pääsevät vanhat hankkimani tiilet sitten jatkojalostukseen pienen muotopuutarhan verran. Haaveissa on ollut Englantilainen keittiöpuutarha yhdistettynä muotopuutarhaan, saa nähdä miten suunnitelmat toteutuvat.

Alue tulee olemaan neliön muotoinen ja rajattuna aidanteella. Käytäville tulee katekerros ja istutuslaatikot muurataan tiilistä. Kasvihuone rakentuu myöhemmin potagerin kaveriksi ja siitä se puutarha alkaa pikkuhiljaa hahmottua.

(kuvat: The English Garden Magazine)
(kuvat: Pinterest)

Yläkuvan kollaasissa on kuvia edellisestä The English Garden lehdestä ja toisessa kollaasissa muutama ideakuva poiminta Pinterestin ihmeellisestä maailmasta.
Viimeisessä kuvassa tarvitsee tosiaan siristää silmiä ja kuvitella kaikki valmiina, tyhjälle näyttää vielä, mutta tulevaisuudessa toivon mukaan vihertää. :)

Mukavaa loppuviikkoa ja pitäkäähän itsenne lämpiminä puutarhaillessa, viikonloppuna saadaankin nauttia hurjista lämpötiloista, josko se kesä sieltä viimein saapuu...

Riikka

sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Ihan pihalla!

Poissaolosta täältä tuli pidempi kuin ajattelinkaan, ollaan oltu pihalla. Olen viime viikot haravoinut ja nyhtänyt käsin puuntaimia pihasta kädet rakoilla ja kyllähän se siistiminen tekee vain ihmeitä aikaan, sieltä se pikkuhiljaa alkaa piha muotoutua. :)

Miehen lopputyö on perjantaina palautettu ja nyt vain jännätään. Ja mikä parasta, täällä päästään niin remontin kimppuun, tätä on odotettu! Tosin ensiksi rakennetaan kanoillemme kanala koulun vanhaan jumppakatokseen, joka muuten on parhaillaan työn alla ja sitten puodin rakennukseen piharakennukseen ja pikkuhiljaa taloa kohti. Missään tapauksessa emme ole tekemässä kerralla kaikkea, vaan pikkuhiljaa taloa kuunnellen ja tutustuen siihen.

Alla kuvia jumppakatoksen muodonmuutoksesta kanalaksi, näistä kuvista lähdettiin. Tai no tämän katosken ympäriltä purettiin ensin valtavan kokoinen koiratarha pois. Eilen saatiin takaseinä umpeen ja tarkoitus on rempata kanoille talviasuttava puoli toisesta puolesta ja toinen jää katetuksi ulkoilutarhaksi ja lisäksi tulee toki vielä kunnon kokoinen tarha ulos, jossa tilaa kuopsuttaa.





Takapihan suunnitelmat alkavat hahmottua, en sitten tullut tilanneeksi naapuria kyntämään.  Saatuani puuntaimet pois, päräytettiin vanha ruohonleikkuri käyntiin ja ajettiin usemman vuoden viilliintynyt piha ja kuivanut heikikko lyhyeksi. Olipa helppo haravoida silppu pois ja ihan kelpo nurkikon alku sieltä puskee. Ensi viikolla on traktori tulossa kyllä pihan perälle, täytyy vähän keinujen alla ollutta hiekka-aluetta saada pois ja tasata alapihaa ja leivttää sinne pari kuormaa multaa hedelmätarhan pohjaksi. Tiilikasat odottelevat siirtäjäänsä ja kasvimaan alue muokkaajaa. Jospa ensi viikolla sen kimppuun.
Tässä kuvapari samasta kohdasta, toinen kuva otettu maaliskuun alussa ja toinen viime viikolta, sitä täytyy osata näin suuressa projektissa olla iloinen kaikesta pienestäkin edistyksestä. No lumi on ainakin hävinnyt ja vähän jotain muutakin, hih. ;) Yläkuvan haravointi on tosin vielä kesken, mutta suunta alkaa olla oikea, pihan elvytysprojekti on alkanut.



Poikkesimme maanantaina Nokialla hakemassa kaksi vanhaa pönttöuunia, jotka muurataan meille lämmöntuojiksi. Täältähän kaikki uunit on luultavasti joskus 70-luvun loppupuolella purettu pois ja meillä alkaa niiden palautus paikoilleen. Uuneja tosin tarvitaan vähän enemmän kuin kaksi, mutta nämä jo kotiutuivat ja voi miten kauniit ruusuiset luukut niissä olikaan. Uunien kuoret ja tarvikkeet ovat varastossa ullakolla, täältä oli pakko napata kuva takapihasta, johon vähän olen tolpilla hahmotellut kasvimaan pohjaa, täytynee varmaan suurentaa hieman. :)




Heräsin tänä aamuna pienten käsien kiertyvän kaulani ympärille ja kuiskaavan minulle -onnea äiti. Nyt toivotankin teille mitä ihaninta äitienpäivää! 

Riikka